Meillä oli viime viikonloppuna mahdollisuus lähteä retkelle yhdessä miehen kanssa. Mielessä oli kohde, joka olisi lyhyen matkan päässä, mutta jossa pääsisi mukavasti retkitunnelmaan. Lapakisto Lahden Nastolassa sopi täydellisesti toiveisiimme. Vain viitisentoista kilometriä Lahden keskustasta, emmekä olleet käyneet siellä pitkään aikaan. Niinpä sunnuntaina lähdimme aamupalan jälkeen kohti Lapakistoa.
Lapakistossa on reittejä moneen tarkoitukseen
Lapakiston suosituin reitti kulkee epäilemättä Ristikankaan parkkipaikalta Lapakisto- ja Sammalisto-järvien rantaa myötäillen. Tällä polulla näkee erityisen paljon perheitä pienten lapsien kanssa. Ensimmäinen tulipaikka löytyy vain muutaman sadan metrin päästä parkkipaikalta Lapakiston rannalta. Esteettömälle tulipaikalle kulkee leveä lankkupolku ja puukatoksesta löytyy yleensä polttopuita. Seuraavallekin nuotiopaikalle Sammaliston rannalle on alle kilometrin matka. Suosio näkyy maastossa, sillä polku on melko kulunut ja levittäytyy välillä laajalle ympäristöön. Muita maaston merkittyjä reittejä alueelta löytyy yhteensä 23 kilometrin verran.
Me lähdimme Pitkäjärven suuntaan, jossa emme olleet aikaisemmin kulkeneet. Reitti kulkee ensin vanhaa metsätietä pitkin. Sammalistonsuon kohdalta käännytään metsäpolulle Pitkäjärven suuntaan. Kartan perusteella maasto näyttää hankalakulkuiselta, mutta polku kulkee koko matkan järven rannassa tasaisella kaistaleella.
Pitkäjärvi lokakuisena sunnuntaina.
Pitkäjärvenvuoren jyrkänteet ovat mahtavat ja kivenvyörymän valtavat järkäleet muistuttavat mittasuhteista luonnon ja ihmisen välillä.
Retkiruokaa ilman tulipaikkaa
Tällä kerralla olimme pakanneet mukaan Trangian, joka Kuusamon reissullamme oli osoittautunut jälleen oivalliseksi välineeksi retkiruoan valmistuksessa. Trangian kanssa kulkiessa ei ole riippuvainen tulipaikoista, vaan ruuan voi valmistaa missä vain sopivaksi katsomassaan paikassa. Trangia tuo myös mukavaa vaihtelua ruokiin, sillä sillä voi valmistaa melkeinpä mitä tahansa ruokaa, jota voi kattilassa tai padassa valmistettaa. Samaisella Kuusamon reissulla olimme ottaneet käyttöön jo vuosia sitten kirpputorilta ostetun Trangian kahvipannun. Ihan parhaalta maistui metsässä perinteinen pannukahvi.
Me etsimme lounaspaikan Ahvenlammin pohjoisrannalta, sillä halusimme veden ääreen, mutta kuitenkin syrjään vilkkaimmista poluista. Rauhallisen lounaan jälkeen kiersimme Sammaliston ja Lapakiston järvien kautta takaisin lähtöpaikalle. Pitkäjärven suunnalla muita kulkijoita oli huomattavasti vähemmän kuin näillä suositummilla alueilla. Jos haluat tutustua tarkemmin Lapakiston alueen reitteihin, löytyy alueen retkeilykartta täältä.
Miten olisi sunnuntairetki?
Tunnelma oli syksyinen ja leppoisa. Tasaisen harmaa pilvikerros oli koko yllämme koko retken ajan. Vaikka taivaanrannassa pilkottikin kaistele kirkasta taivasta, ei pilvikerros väistynyt Lahden yltä ennen kuin iltapäivällä kotiin palattuamme.
Olen tähän asti käynyt melko säntillisesti joogaamassa aina sunnuntaiaamupäivisin. Tämän retken innoittamana syntyi ajatus sunnuntairetkistä perheen kanssa. Miksi ei suunnattaisikaan kulkuamme sunnuntaisin eväsrepun kanssa jonnekin lähiseutujen luontokohteista?